Tänä iltana hän olikin yllättäen mesessä ja kertoi miksen ollut saanut mitään tietoja pitkään aikaa hänen voinnistaan tai muustakaan. Masennus, uupumus ja kokemuksen aiheuttamat traumat. Onhan niissä jo syytä olla hiljaa ja haluta yksinäisyyttä.

Ja minä tyhmä menin epäilemään vaikka mitä. Onneksi olen kuitenkin vain ihminen. Erehtyväinen sellainen niin kuin kaikki muutakin ihmiset. Omaan vain niin kamalan vilkkaan mielikuvituksen ja vahvan intuition että olin jo melkein varma että minuahan on huijattu ja rankasti. Yleensä olen ollut tällaisissa asioissa kohtuullisenkin oikeassa. Onneksi en näköjään kuitenkaan ole erehtymätön. Sanon luojan kiitos vaikka en uskokkaan luojaan.

Pahastihan siinä oli käynyt. Jalat eivät kuulemma tule enää niin hyvään kuntoon että kävely saati jouksu normalisoituisi kokonaan mutta pääasia että ihminen on hengissä.

En voi sanoin kuvata tätä autuaallista tunnetta mikä väärässä oleminen sai aikaan.

Elikkä eilen sain tiedon että tämä tyttö josta kerroin on siis tänään päässyt teholta tavalliselle osastolle ja tytön pikkuveli joka on toiminut viestilintuna lupasi siis toimittaa mulle huoneen numeron sinne sairaalaan että voin ihastukselleni soittaa. Nyt ei siis tämän päivän aikana ole numeroa kuulunut ja sitten kun yritin asian tiimoilta soitella sairaalaan ja kysyä asiaa niin sairaalassa ei kuulemma sen nimistä potilasta ole. Tosin eihän ne sairaalasta kyllä sellasta tietoo saa virallisesti kuulemma antaakkaan kuin sukulaisille mut kuulemma sitä ei ihan pilkun päälle yleensä noudateta. Toivottavasti oli säännöt tietävä henkilö puhelimessa. Lisäksi kun siihen lisää sen että ko. kolarista en ole mistään löytänyt mitään tietoa mistään kanavasta niin johan alkaa mielikuvitus laukata. Voihan se olla että tämä tosiaan on pelkkä vainoharha mutta pelottavasti mun vainoharhat on jonkin kerran osoittautuneet varsin paikkaansa pitäviksi. Pelottaa.

En kyllä oikeen osaa uskoa että tämä tyttö omaisi niin kieroutuneen huumorintajun että tekisi tällaista. En pystyis uskomaan mutta mähän oonkin aika naurettavan sinisilmäinen tapaus välillä ja varsinkin silloin jos joku saa aikaan mussa jotain syvempiäkin tunteita.

Toivon todella että nää mun vainoharhat osoittautuu vaan mun mielikuvituksen tuotteeksi.

Tosiaan Hänen pikkuveli toimii tässä viestinvälittäjänä niin kauan kuin on tarpeen ja lupasi hommata mulle numeron sinne osastolle sitten kun tyttö sinne pääsee. Lisäksi kun puhuttiin tänään tämän pikkuveljen kanssa niin kysyin että olenko oikeessa kun arvelen että tää tyttö ei kuitenkaan oo sellasta tyyppiä että antais helposti periksi. Veli sanoi että ei ole. Vahva ihminen ja että on nostanut itsensä vaikeuksista ennenkin ja että eiköhän se lopulta tästäkin ittensä nosta. Toivottavasti. Jos olisi mahdollista ostaa toinen terveeksi niin ei olisi kovin montaa asiaa joita en voisi tämän tytön puolesta uhrata. Käskin viedä sellaisia terveisiä että jos tyttönen pelkää että minun suhtautuminen ja tunteet häntä kohtaan muuttuu tämän takia niin sitä hänen eii todellakaan tarviitse pelätä. Minä en häntä tämän takia feidaa. Sitäkin suuremmallaa syyllä yritän parhaani mukaan olla tukemassa ja auttamassa takaisin elämään syrjään kiinni ja jaloillee. Kirjaimellisesti.

Tänään sain kamalan viestin hänen pikkuveljeltään. Tyttö on sairaalassa. Ajanut aamulla kolarin rekan kanssa. Jalat ja vasen käsi säpäleinä. Leikkaus onnistunut hyvin mutta ei välttämättä enää koskaan kävele kunnolla.

Ensimmäisenä oli herättyään sanonut että pitää minulle ilmoittaa eikä juuri muusta ollut puhunut. En saa häneen toistaiseksi yhteyttä muuten kuin tämän pikuuveljensä välityksellä mutta hän lupasi ilmoittaa minulle heti kun jotain ilmoitettavaa ilmenee. Huomenna jossain vaiheessa saan tietää lisää ja ehkä hänen huoneensa numeron että voin soittaa hänelle.

Vihaan tätä tietämättömyyttä ja pelkoa ja sitä etten pääse hänen luo. Haluaisin auttaa tai edes yrittää piristää sen minkä vain voin.

Jos kohtalon on tarkotus tehdä mun elämästä helvettiä niin tekis nämä vittumaisuutensa sitte suoraan mulle eikä mun rakkaille ihmisille.

Ei olla tunnettu vielä kuin ihan vähän aikaa vasta mutta sen verran on pakko tätä tilannetta niihin reilun vuoden takaisiin tunteisiin verrata että näin nopeasti en kyllä Matin kanssa vielä haaveillut yhtään mitään kaveruutta kummenpaa. Sanotaanhan tosin kyllä niinkin että nopeasti roihahtanut ihastus voi loppuakkin nopeasti. Mutta sen näkee vasta sitte tulevaisuudessa pitääkö se tässä tapauksessa paikkaansa. 

Pieni ongelma on. Vanhempani siis ovat kohtuullisen vahvasti uskonnollisia. Eivät hyväksy homoja tai lesboja ja tuskin edes tietävät mitä bi-seksuaalit ovat. Jos tämä tästä pidemmälle kehittyy niin jossain vaiheessa on varmaankin pakko kertoa. Toivon kuitenkin että siinä vaiheessa jos kertominen tulee ajankohtaiseksi niin asun jo oman kattoni alla omillani. sitten minulta ei ainakaan voi mennä katto pään päältä tämän asian takia. En ihan usko että niin kävisi mutta minä nyt vaan haluan varautua aina pahimpaan. Koskaan ei voi tietää ja eipähän sitten jää aivan tyhjän päälle jos pahin mahdollinen tapahtuu.

Tässä vaiheessa en kuitenkaan jaksa tästä ongelmasta välittää. Suhdetta ei vielä ole ja asia ei siis ole vielä ajankohtainen. Nyt olen vain onnellisesti tyttö joka on ihastunut ihmiseen jolta saa vastakaikua tunteisiin. En tällä hetkellä ja näissä puitteissa varmaan voisi olla onnellisempi. Tai ehkä voisinkin mutta en jaksa mietiiä sitä.

Sunnuntai-iltana oltiin sitten dtm:ssä. Sielläpä olikin sitten ihan julkimoitakin. Illan ohjelman mukaisesti Jarkko Valtee ja Osku Heiskanen vetämässä dragshowta ja Marco Bjurström ja Maija Vilkkumaa niiden haastateltavana. Ihan noin muuten vain siellä oli hengaamassa myös muoti-Mert, Jaana Saarinen ja Satu Silvo ainakin.

Tänä aamuna vielä juna-asemalla bongasin madventures-Rikun. Et oli kyllä julkkispainotteinen viikonloppu.

Tarinan opetus on: ÄLä koskaan lähde Helsinkiin pelkissä korkkareissa. Jotkin tasapohjaiset tekevät yllättävän hyvää välillä.

luin sitten asians tiimoilta vähän lakitekstiä aiheesta kunnianloukkaus. Totesin että tämä asia ei todellakaan kuulu kunnianloukkauksen piiriin koska juttu ei ole aiheuttanut hänelle mitään ongelmia tai haittaa. Ainostaan omantunnontuskat korkeintaan jos tuntee että on niin hävettävää olla intiimeissä tekemisissä minun kanssani. Sanonpahan näin omastapuolestani että jos näin on niin olisi voinut miettiä sitä silloin. Jos itse olisin näin herkkänahkainen ja nostamassa syytteitä tuollaisista asioista niin saisin olla oikeudessa yhtenään.

Senkin vielä sanon että jos alat uhota jostain tuollaisesta asiasta niin ole hyvä ja ota asioista etukäteen selvää. Saatat säästyä kohtuulliseltakin häpeältä kun osaat olla nolosti aukaisematta suutasi asioista joista et tiedä mitään.