Nyt tuntuu että nyt kun nuo menkatkin kerran alkoi eikä niitäkään tarvi näin ollen enää odottaa/pelätä alkavaksi saatikka toivoa tuonne masuun mitään elämää niin sen jälkeen eipä ole juuri ollut elämässä muuta sisältöä kuin syöminen ja nukkuminen. välillä voi joksikin aikaa uppoutua johonkin kirjaan mutta sitten alkaa taas haluttaa syödä jotain ja siinä sitä taas ollaan jääkaapilla.

Menkkojen alkamisesta totesin olevan edes vähän iloa vain siinä mielessä että jahannuksena voi surutta kaataa kurkusta alas alkoholia eikä tarvitse pelätä tuhoavansa mitään elämää yhtään missään. Tämän asian sanoin Matillekkin ja hän sanoi että tuntuu siltä että koko asia on hänen vikansa. Miten se hänen vikansa nyt voisi olla että menkat on ensin neljättä päivää myöhässä ja vasta sitten päättävät alkaa.

Lisäksi vielä täytynee lisätä se että olen lähes poikkeuksett kokoajan huonolla tai huonommalla tuulella.

Tämä ei hitto soikoon tunnu kivalta!!!