Taas mä annoin ilmeisesti huijata itteeni. Ei sitä näköjään opi koskaan itteensä suojelemaan ainakaan tunneasioissa. Antaa ittensä kokonaan ja sitte menettää toisen lisäksi myös ittensä. Eikä tajua näköjään sitäkään et ei kannata ikävöidä sellasta ihmistä joka tekee pahasti. mut silti vaan miettii et haluu toisen takasin. Olihan se aivan ainutlaatusta kun se oli eka tyttö kenen kanssa mulla oli isompia tunteita.  TUntuu nyt vaan etten haluu ees puhuu kenenkään kanssa tästä. PItää vaan sisällä kaikki paska kun ei varmaan odotettavissa mitään selitystäkään. Aattelen vaan et olispa tähän joku järkevä selitys ja et saisin sen edes joskus kuulla. Taas kerran on sellanen olo et ku vaan vois palata ajassa vähän taaksepäin ja tehdä jotain eri tavalla. Sanoo jotain asioita ja jotain jättää kertomatta. Turha jossitella kyllä. Mitään ei sillä saa takas. Voi helvetti että sitä on tyhmä.